Etelämantereen jäätikkö

Jäätikköä

Jäätikön jäätä syntyy kun päällekkäin kasaantuneista lumikerroksista, jotka muuttuvat paineen kasvaessa ajan myötä jääksi joka säilyy vuosikausia sulamatta. Reunalla jäätä syntyy enemmän, sillä siellä on enemmän matalapaineiden tuomaa lunta. Jäätä kasautuu vuodessa noin 2 biljoonaa tonnia ja häviä saman verran, sillä lumisade tuo suunnilleen yhtä paljon massaa kuin mitä jäähyllyjen reunoilta jäävuorten lohjetessa katoaa. Jään sulaminen Etelämantereen kylmyydessä on hyvin vähäistä. Jäätä hävittää eniten valuminen jäävuoriksi mereen, tuulen kuluttava vaikutus, haihtuminen ja sulaminen. 

Mannerjäätikkö on noin 14 miljoonaa neliökilometriä laaja, jonka ansiosta se on maailman suurin manner. Sen tilavuus on noin 30 miljoonaa kuutiokilometriä. 90% maapallon jäästä ja 68% maapallon makeasta vedestä on Etelämantereen mannerjäässä. Jos Etelämannerta peittävä mannerjäätikkö sulaisi, kohoaisi merenpinta maapallon 60 metristä noin 120 metriin.

98% - 99% koko mantereesta on keskimäärin kahden kilometrin paksuisen mannerjäätikön peitossa, joka voi paikoittain kohota jopa yli neljään kilometriin. Tämän ansiosta se on keskimääräisesti maapallon korkein manner, sillä sen keskikorkeus on 2,3 kilometriä merenpinnasta. Vain Antarktiksen niemimaalla ja saarilla on jäätöntä aluetta. Jäätöntä aluetta on vain yhteensä 600 000 km².

Mannerjää on niin paksu, että se kykenee painamaan maankuorta alemmas, syvimmillään noin 950 metrin verran. Se vie mannerjäätikön alaisessa Bentleyn vajoamassa maanpinnan 2 538 metriä merenpinnan alapuolelle. Jos Etelämantereella ei olisi jääpeitettä, se nousisi keskimäärin 450 metriä merenpinnan ylle. Suurin jäätikön paksuus on Wilkesinmaalla, noin 4 776 metriä.

Mannerjää paikoittain työntyy mereen muodostaen merenpinnalla kelluvia lauttajäätiköitä tai kielekkeitä, jäähyllyjä. Niiden reunat ovat usein 20-50 metrin korkuisia äkkijyrkkiä seinämiä, joissa usein näkyy jään kerroksellisuus. Niistä lohkeilee jopa kilometrin pituisia jäävuoria joista 1/10 on veden pinnan yläpuolella.

Rossin lautta

Suurin näistä on Rossin jäähylly. Sen pinta-ala on 487 000 km². Suurimmat jäävuoret irtoavat täältä, kuten esimerkiksi B-15. B-15 oli maailman suurin jäävuori kunnes se rikkoutui useisiin osiin. Sen pinta-ala oli noin 11 000 km².

Merijää ympäröi lähes kokonaan jäätynyttä mannerta yhtäjaksoisesti, joka ulottuu huomattavasti etelänapaa kauemmas etelän talvella kuin kesällä. Sen keskipaksuus on 6-7 metriä. Kesäsisen se on alaltaan 2,65 miljoonaa neliökilometriä ja talvisin 18,8 miljoonaa neliökilometriä. Yhtäjaksoista merijäätä ympäröi vielä vyöhyke, jossa merijää on hajanaista sekä kesällä että talvella. Kylmä Etelämannerta ympäröivä vesi on niin sanottua antarktisen vettä, joka rajautuu pohjoisessa melko hyvin vuodenaikojen vaihdellessa paikoillaan pysyvää polaririntamaa.