torstai 25. syyskuuta 2014

Etelämanner - Antarktis



Etelämanner kylmin, tuulisin, kuivin ja korkein manneralue. Tämä maapallon eteläisinmaanosa on ainut maanosa jossa ei ole yhtään vakituista asukasta tai ainuttakaan valtiota. Se jaetaan usein läntiseen ja itäiseen Etelämantereeseen. Sen pinta-ala on 14 000 000 km² jolloin se sijoittuu viidenneksi suurimmaksi maanosaksi Aasian, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan jälkeen.

Etelämantereen sijanti maapallolla


 98 % alueesta on mannerjäätikön peitossa. Vaikka siellä ei ole vakituista ihmisasutusta, siellä kumminkin käy joka vuosi noin 1 000 – 5 000 ihmistä tekemässä tutkimusta tutkimusasemilla ympäri maanosaa. Muuta asutusta sieltä kyllä löytyy, mutta vain todella hyvin kylmään sopeutuneet kasvit ja eläimet pystyvät asumaan siellä, kuten pingviinit, eväjalkaiset, sukkulamadot, karhukaiset, punkit, mikro-organismit ja joitkin tundra kasvit pystyvät elämään siellä. 


Antarktis on yhteisnimitys napamantereelle ja sitä ympäröiville saarille. Tämä alue sijaitsee lähes kokonaan eteläisen napapiirin etelä- ja sisäpuolella sekä kokonaan 60° eteläisen leveyspiirin etelä- ja sisäpuolella. 60° leveyspiiri rajaa alueen, jota vuonna 1959 allekirjoitettu Antarktiksen sopimus koskee. 


Etelämantereen koordinaatit ovat: 90° 0’ 0’’ S, 0° 0’ 0’’ E

Etelämanner

Etelämantereen jakaminen



Etelämantereen jakaminen
Etelänavan sijaitessaan keskellä Etelämannerta, ei ole itsestään selvyys mitä osaa sanotaan mantereen itä- ja mitä sen länsiosaksi. Vain sellaista aluetta jolla ei ole napaa tai se ei kierrä mitään, voidaan itä- ja länsilaita yksiselitteisesti määritellä.


Etelämantereen sisään työntyy kaksi merenlahtea, Rossinmeri ja Weddellinmeri. Ne ulottuvat melko lähelle etelänapaa ja jakavat mantereen kahteen selvästi erottavaan osaan. Nämä jakavat mantereen selkeästi kahteen osaan, Itä- ja Länsi-Antarktikseen.

Weddellinmeri sijaitsee Atlantin kohdalla ikään kuin sen jatkeena, ja mantereen molemmat osat on nimetty sen mukaan kummalla puolella Weddellinmerta ne sijaitsevat. Greenwichistä luettuna Länsi-Antarktis on kokonaisuudessaan läntisillä pituusasteilla, sillä 180º pituuspiiri kulkee Rossin meren poikki. 

Länsi-Antarktis työntyy navalta kohti Tyyntä merta ja Etelä-Amerikkaa, suurempi Itä-Antarktis taas työntyy navalta kohti Afrikkaa, Intian valtamerta ja Australiaa. Rossinmerta käytettäessä lähtökohtana nimitykset olisivat päinvastaiset. 

Myös Länsi- ja Itä-Antarktisen voisi määritellä tarkemmin Transantarktisen vuoren mukaan. Nämä vuoret koostuvat useista erillisistä nimetyistä vuorijonoista. 

Aikavyöhykeetön maailma



Etelämanner karttapallolla
Etelämanner on yksi maapallon mielenkiintoisimmista paikoista aikavyöhykkeiden osalta, sillä teknisesti se kattaa kaikki 24 eri aikavyöhykettä.


Aikavyöhyke on maapallon alue jolla käytetään samaa aikaa. Ne myötäilevät sunnilleen 15 pituusastetta leveitä mielikuvituksellisia vyöhykkeitä. Käytössä olevat rajat kumminkin ovat loppu peleissä ihmisten sopimia. Ihmisten sopimat aikavyöhykkeiden rajat myötäilevät valtioita, paitsi Venäjä, USA ja Kanada ovat poikkeuksia. Jotka asettuvat monien eri vyöhykkeiden alueille. Rajat näissäkin paikoissa noudattavat kumminkin yhteisiä osavaltio- tai muita hallinnollisia rajoja. 


Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisena nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa Britanniassa. Tästä paikasta katsottuna itään päin mentäessä aikavyöhykkeet kasvavat (+1 → +12). Länteen päin mentäessä taas vuorostaan aikavyöhykkeet taas pienenevät (-1 → -12). 


Etelämantereella käytetään UTC-3 aikavyöhykettä, joka on tosin käytössä vain Grahaminmaalla. Grahaminmaa on Etelämantereen pohjoiseen Etelä-Amerikan suuntaan kohti työntyvä pitkä ja kapea Antarktiksen niemimaan kärki- eli pohjoisosa. 


Tosin vierailevat tutkijat käyttävät aina sitä aikavyöhykkeen aikaa missä heidän tukikohtansa on. Kuten Vostokissan tutkimusasemalla UTC+6 aika

vyöhykettä. Tai jotkut jopa käyttävät oman kotimaansa aikavyöhykettä käytännön syistä.


Kellon ollessa Greenwichillä 12.00 Etelämantereella Grahaminmaalla kello on silloin 09.00 kun taas Vostokissan tutkimusasemalla kello on samaan aikaan 18.00, toisaaltahan jossain päin Etelämannerta löytyy paikka missä kellon yhtä paljon kuin Greenwichillä. 


Greenwichillä kellon ollessa 12.00 Suomessa kello olisi 14.00, mutta myös jossain päin Etelämannerta kello on myös 14.00 niin kuin Suomessa.


Eli toisin sanoen Etelämantereelta löytyy kaikki aikavyöhykkeet kuten aikaisemmin ylhäällä luki. Virallisesti Etelämantereella ei ole muuta aikavyöhykettä kuin Grahaminmaalla (UTC-3). Tämä ei ole kuitenkaan ongelma varsinaisesti, sillä siellä ei ole myöskään vakituista asutusta. 

Aikavyöhykkeet