Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän
alimmassa kerroksessa noin kymmenen kilometrin paksuisessa troposfäärissä
esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia. Napa-aluilta puhaltavat tuulet kääntyvät voimakkaan
coriolisilmiön vuoksi itätuuliksi. Niinpä Etelämanner sijaitsee itätuulten
vyöhykkeellä.
Tuulet |
Sisämaasta rannikolle suuntautuvat kovat tuulet ja myrskyt
ovat säätilalle yleisiä. Etelämantereella saattaa esiintyä päiväkausia kestäviä
kovia lumimyrskyjä joiden nopeus yltää keskimäärin jopa 150 km/h, puuskissa
jopa 190 km/h, suurin mitattu nopeus on 316,8 km/h. Nämä ovat ankarampia koko
maapallolla. Ne johtuvat pääosin siitä, että Etelämanner sijaitsee napa-alueiden
korkeapaineessa. Sen yllä olevasta korkeapaineesta syöksyy ilmaa Etelämannerta
kiertäviin voimakkaisiin matalapaineisiin. Nämä matalapaineet usein aiheuttavat
ankaria myrskyjä sitä ympäröiville vesialueille. Etelämanner on siis napa-alueiden korkeapaineessa.
Napa-alueilla, jonne auringon säteily tulee vinosti, kylmä
ilma painuu kohti maan pintaa ja sinne muodostuvat pysyvät napa-alueiden
korkeapaineet.
Auringon säteilyn tulokulma |
Mannerjäätiköiden laskutuulet ovat hyvin voimakkaita
puhaltavia laskutuulia. Niitä kiihdyttävät näiden mantereiden lähelle olevat
matalapaineet, jotka imevät kylmää ilmaa kapeiden lakusolien läpi.
Jäätikön reunalla noin 1 200 metrin korkeudessa
lämpötilaa nostavat veden läheisyys ja föhn-ilmiön takia lämmenneet
katabaattiset tuulet.
Talvella Etelämantereella puhaltaa katabaattiset tuulet eli
valumatuulet. Katabaattisen tuulen synnyn edellytyksenä on ulossäteilyn
aiheuttama ilman jäähtyminen. Ulossäteily on voimakasta varsinkin korkeissa vuoristoissa,
kukkuloilla tai korkealla olevilla jäätiköiden laella yöllä. Kylmä laskutuuli
syntyy, kun ilma viilenee ja tihenee. Tiheämpi ja raskaampi ilma valuu
kiihtyvällä liikkeellä vuoren rinnettä alas. Ilmiötä edistää vuoren päällä
oleva korkeapaine ja vuoren alapuolella oleva matalapaine. Jos vuoren alla on
meri, tuulta vahvistaa maatuuli-ilmiö, jossa maalla oleva kylmä ilma laskeutuu
alas ja syntyy korkeapaine josta tuulee merellä olevaan matalapaineeseen.
Föhn-ilmiössä kostea ilma nousee ylös vuoren rinnettä ja sen
sisältämä vesihöyry tiivistyy vesipisaroiksi. Tiivistymisessä vapautuu lämpöä
ja siksi nouseva ilma jäähtyy. Vuoren ylittänyt kuiva ilma lämpenee, kun se
laskeutuu alas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti