 |
| Jäätikön virtausta |
Virtaus mannerjäätikön keskustassa on noin 1 metri vuodessa. Sen nopeus
vaihtelee muutamista kymmenistä metreistä pariin kilometriin vuodessa.
Keskimäärin se on vuodessa 100-200 metriä vuodessa. Lambertin jäätikkö virtaa
alkupäästä 230 metriä vuodessa ja 300 kilometrin päässä merellä olevassa
kielekkeessä kilometrin vuodessa. Nopein näistä on Shirasen jäätikkö, se virtaa
vuodessa kaksi kilometriä. Etelämantereen jää virtaa hitaasti, mutta nopeus
kiihtyy reunoja kohti.
Virtaus alueilla jää on erittäin railoisaa ja vaikea kulkuista.
Lumettomilla alueilla tuuli puhaltaa kasaantuneet lumet pois. Pöly ja hiekka
edistävät lumen sulamista.
Jään virtaus johtuu siitä, kun jää muuttuu sitkaksi ja siirappimaiseksi
suurissa paineissa, jotka syntyvät jäätikön omasta painosta. Sen virtaus
synnyttää jäätikön pintaan vaarallisia ja syviä railoja.
Jään alla on järviä ja sulaa vettä. Suurin niistä on Vostok. Se on
oletetusti makeavetinen järvin, joka sijaitsee neljä kilometriä paksun
jääkerronsen alla itäisellä puolella Gamburtsevin vuoriston kupeessa. Nimen se
on saanut sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok-tutkimusaseman mukaan. Se on
maapallon suurin tutkimaton järvi. Pinta-alaa sillä on 14 000 km² ja
syvimmillään se on noin 1 000 metriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti