Maassa on vyöhykkeitä, jotka saavat eri määrän Auringon valoa eri vuoden-
ja vuorokaudenaikoina, Maan pyöreän muodon ja akselikulman takia. Näitä
vyöhykkeitä kutsutaan valaistusvyöhykkeiksi.
![]() |
Valaistusvyöhykkeet |
Maapallo jaetaa kolmeen valaistusvyöhykkeeseen. Näiden rajoina toimivat
napapiirit ja kääntöpiirit. Kääntöpiirien välistä vyöhykettä päiväntasaajan
molemmin puolin kutsutaan tropiikiksi. Tropiikissa valon ja Auringon määrä on
läpivuoden tasainen. Napoja päin mentäessä valon ja Auringon määrät vaihtelevat
suuresti.
Etelämanntereella on päinvastaiset vuorokauden- ja vuodenajat kuin Suomessa.
Tämä johtuu siitä, että Etelämnner on maapallon vastakkaisella puolella
Eteläkalotilla. Eteläinenkalotti sijaitsee 66.5ºS leveyspiirin eli eteläisen
napapiirin sisällä.
Eteläiselläkalotilla vuodenaikojen vaihtelu on kaikista suurinta. Eteläisellä
napapiirillä on talvella kaamos, jolloin Aurinko ei nouse lainkaan ja kesällä
yötön yö. Teoriassa napapiirillä on yksi kaamospäivä ja yksi yöton yö. Ne
pitenevät sitä mukaa mitä lähemmäs napaa mennään. Äärimäinen tilanne on aivan
Etelänavalla, jossa kaamos kestää puolivuotta ja yötön yö seuraavan
puolivuotta. Vaikka Aurinko ei kaamoksen aikaan nouse horisontin yläpuolelle,
se ei kuitenkaan merkitse täydellistä ympärivuorokautista pimeyttä. Päivällä on
usean tunnin mittainen hämäräaika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti